<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=130.230.1.90</id>
	<title>Linux.fi - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.linux.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=130.230.1.90"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/130.230.1.90"/>
	<updated>2026-06-10T00:32:42Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.44.2</generator>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&amp;diff=7312</id>
		<title>Debian GNU/Linux</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Debian_GNU/Linux&amp;diff=7312"/>
		<updated>2006-01-31T16:40:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Kuva:Debian.png|right|thumb|Debianin logo.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista [[Jakelut|Linux-jakeluista]]; sen kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin toimesta. Murdock valitsi nimeksi Debianin oman ja vaimonsa nimien mukaan (Debra &amp;amp; Ian). Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus. Vahvimpia puolia Debianissa on sen suuri pakettivalikoima: projekti itsessään on tuottanut ja ylläpitää yli 15490 eri pakettia (15 romppua tai 2 DVD:tä) monille eri mikroprosessoriarkkitehtuureille. Suuren pakettimäärän hallintaan on kehitetty [[apt]] eli Advanced Package Tool. Debian on pohjana monelle muulle Linux-jakelulle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: [[stable]] (vakaa), testing (testattava, seuraava vakaa) ja [[unstable]] (epävakaa). Debianin suunnattoman pakettivalikoiman, laajan tuen ja suurten vakausvaatimusten vuoksi uusia stable-versioita tulee erittäin harvoin. Testing-versiota, josta aikanaan tulee uusi stable-versio, pidetään yleensä hyvin toimivana ja vakaana. Tosin testing-version käyttö saattaa aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin, koska sen tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat ensin epävakaaseen jakeluun ja sieltä vähintään kahden viikon viiveellä testattavaan jakeluun. Unstable-versiota käyttävät Debianin kehittäjät testatessaan uusia paketteja, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja (jotka Debianin erittäin tiukoista vakausvaatimuksista johtuen monesti löytyvät muiden distrojen stable-julkaisuista).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Osa kaikkein uusimmista (epävirallisista) Debian-paketeista löytyy ns. neljännestä jakeluversiosta nimeltä experimental.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Debian-asennus.png|320px|thumb|Debianin asennusohjelma on toistaiseksi tekstipohjainen.]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Debianin versioilla on paitsi versionumerot, myös nimet, joilla Debian-käyttäjät niihin useimmiten viittaavatkin. Tämän hetkinen vakaa versio 3.1 on nimeltään Sarge, testing-versio eli seuraava vakaa versio taas Etch. Unstablen nimenä sen sijaan pysyy aina Sid. Toistaiseksi kaikki koodinimet ovat olleet hahmoja Toy Story -elokuvasta. Katso tarkemmin [http://www.us.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.en.html#s-codenames Debianin FAQ:sta].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkkejä ==&lt;br /&gt;
* [http://www.debian.org/index.fi.html Debian GNU/Linux]&lt;br /&gt;
* [http://wiki.debian.org/ Debianin wiki] &lt;br /&gt;
* [http://www.apt-get.org/ Epävirallisia apt-arkistoja Debian GNU/Linuxille]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Jakelut]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3511</id>
		<title>Postfix</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3511"/>
		<updated>2005-10-29T18:36:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Postfix on suosittu, helppokäyttöinen ja turvallinen sähköpostipalvelin (Mail Transfer Agent, MTA), joka toimii lukuisilla UNIX-pohjaisilla alustoilla. Postfixin lähtökohtina ovat helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeus sekä hyvä [[Sendmail]]-yhteensopivuus. Postfixin, joka tunnettiin aiemmin myös nimillä VMailer ja IBM Secure Mailer, kirjoitti alunperin [http://www.porcupine.org/wietse/ Wietse Venema].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfixin kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti, ja Postfix onkin useiden Linux-jakeluiden oletussähköpostipalvelin. Postfix on oletuspalvelimena myös uusimmissa [http://www.apple.com/fi/macosx/ Mac OS X]:n versioissa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfix tukee muun muassa IPv6:tta sekä salattuja yhteyksiä. Postfix tukee myös laajennosten käyttöä, suosittuja laajennoksia Postfixin yhteyteen ovat esimerkiksi [http://www.ijs.si/software/amavisd/ amavisd-new] ja [http://isg.ee.ethz.ch/tools/postgrey/ Postgrey] ([[greylisting]]-toteutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.postfix.org/ Postfixin kotisivu].&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=C%2B%2B&amp;diff=3502</id>
		<title>C++</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=C%2B%2B&amp;diff=3502"/>
		<updated>2005-10-29T18:22:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: Korjattu koodista typo ja muutettu muutenkin enemmän c++-tyyliseksi. Lisää linkkejä.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;Teknisistä rajoituksista johtuen otsikko on virheellinen. Oikea otsikko on C++&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
C++ on alun perin Bjarne Stroustrupin 1980-luvulla kehittämä ohjelmointikieli. C++ on kehitetty C-kielestä lisäämällä siihen muun muassa olio-ohjelmointiin ja geneerisyyteen liittyviä ominaisuuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkki C++-ohjelmasta:&lt;br /&gt;
 #include &amp;lt;iostream&amp;gt;&lt;br /&gt;
 #include &amp;lt;cstdlib&amp;gt;&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
 int main(int argc, char* argv[]) {&lt;br /&gt;
     std::cout &amp;lt;&amp;lt; &amp;quot;Hei maailma&amp;quot; &amp;lt;&amp;lt; std::endl;&lt;br /&gt;
     return EXIT_SUCCESS;&lt;br /&gt;
 }&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
C++-ohjelmat voidaan kääntää lähes jokaisen [[Jakelut|jakelupaketin]] mukana tulevalla [[GCC|G++]]-ohjelmalla seuraavasti:&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;tt&amp;gt;g++ ohjelma.cpp -o ohjelma&amp;lt;/tt&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
* [http://www.nic.funet.fi/c++opas/ Aleksi Kallion suomenkielinen C++-opas]&lt;br /&gt;
* [http://www.mit.jyu.fi/vesal/kurssit/winohj/html/cpp/m.htm Lappalainen &amp;amp; Lahdelma: Olio-ohjelmointi ja C++]&lt;br /&gt;
* [http://www.cs.uta.fi/~zsjv/johoh/luennot/Aloitus.html Visalan &#039;&#039;Johdatus Ohjelmointiin&#039;&#039;-kurssin aineisto]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Greylisting&amp;diff=3535</id>
		<title>Greylisting</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Greylisting&amp;diff=3535"/>
		<updated>2005-10-29T18:06:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Greylisting on sähköpostipalvelimissa toimiva, toistaiseksi kohtuullisen tehokkaaksi osoittautunut ratkaisu roskapostin torjuntaan. Greylistingin etu on se, että se on hyvin kevyt sillä se ei käsittele saapuvia viestejä eikä näin ollen vaadi raskaiden heuristiikkojen tai staattisen analyysin käyttöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Greylistingin toiminta perustuu siihen, etteivät roskapostia lähettävät palvelimet yleensä käyttäydy kuten oikeat palvelimet. Greylistingissä ei-luotetulta sähköpostipalvelimelta ensimmäistä kertaa tulevaa viestiä ei hyväksytä suoraan, vaan lähettävälle palvelimelle lähetetään vastaus &#039;&#039;450: Recipient address rejected&#039;&#039;, ja pyydetään palvelinta lähettämään viesti uudelleen määritellyn ajan kuluttua. Koska roskapostia lähettävät palvelimet eivät useinkaan vastaanota paluutietoja lähettämistään viesteistä, ne eivät myöskään yleensä yritä viestin uudelleenlähetystä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Greylistingissä lähettävän palvelimen ja viestin tiedot tallennetaan tietokantaan, ja jos sama palvelin yrittää lähettää saman viestin uudelleen määritellyn ajan kuluttua (tai myöhemmin), järjestelmä havaitsee että kyseessä on uudelleenlähetys ja suostuu vastaanottamaan sähköpostiviestin. Koska käytännössä kaikki oikeat sähköpostipalvelimet yrittävät lähettää matkalle jääneen viestin uudestaan useita kertoja, kertaalleen kieltäytyminen ei johda viestin häviämiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
* [http://projects.puremagic.com/greylisting/whitepaper.html Greylisting whitepaper]&lt;br /&gt;
* [http://isg.ee.ethz.ch/tools/postgrey/ Greylisting-implementaatio] [[Postfix]]-sähköpostipalvelimelle]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Greylisting&amp;diff=3248</id>
		<title>Greylisting</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Greylisting&amp;diff=3248"/>
		<updated>2005-10-29T18:03:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Greylisting on sähköpostipalvelimissa toimiva, toistaiseksi kohtuullisen tehokkaaksi osoittautunut ratkaisu roskapostin torjuntaan. Greylistingin etu on se, että se on hyvin kevyt sillä se ei käsittele saapuvia viestejä eikä näin ollen vaadi raskaiden heuristiikkojen tai staattisen analyysin käyttöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Greylistingin toiminta perustuu siihen, etteivät roskapostia lähettävät palvelimet yleensä käyttäydy kuten oikeat palvelimet. Greylistingissä ei-luotetulta sähköpostipalvelimelta ensimmäistä kertaa tulevaa viestiä ei hyväksytä suoraan, vaan lähettävälle palvelimelle lähetetään vastaus &#039;&#039;450: Recipient address rejected&#039;&#039;, ja pyydetään palvelinta lähettämään viesti uudelleen määritellyn ajan kuluttua. Koska roskapostia lähettävät palvelimet eivät useinkaan vastaanota paluutietoja lähettämistään viesteistä, ne eivät myöskään yleensä yritä viestin uudelleenlähetystä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Greylistingissä lähettävän palvelimen ja viestin tiedot tallennetaan tietokantaan, ja jos sama palvelin yrittää lähettää saman viestin uudelleen määritellyn ajan kuluttua (tai myöhemmin), järjestelmä havaitsee että kyseessä on uudelleenlähetys ja suostuu vastaanottamaan sähköpostiviestin. Koska käytännössä kaikki oikeat sähköpostipalvelimet yrittävät lähettää matkalle jääneen viestin uudestaan useita kertoja, kertaalleen kieltäytyminen ei johda viestin häviämiseen.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3254</id>
		<title>Postfix</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3254"/>
		<updated>2005-10-29T17:42:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Postfix on suosittu, helppokäyttöinen ja turvallinen sähköpostipalvelin (Mail Transfer Agent, MTA), joka toimii lukuisilla UNIX-pohjaisilla alustoilla. Postfixin lähtökohtina ovat helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeus sekä hyvä [[Sendmail]]-yhteensopivuus. Postfixin, joka tunnettiin aiemmin myös nimillä VMailer ja IBM Secure Mailer, kirjoitti alunperin [http://www.porcupine.org/wietse/ Wietse Venema].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfixin kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti, ja Postfix onkin useiden Linux-jakeluiden oletussähköpostipalvelin. Postfix on oletuspalvelimena myös uusimmissa [http://www.apple.com/fi/macosx/ Mac OS X]:n versioissa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfix tukee muun muassa IPv6:tta sekä salattuja yhteyksiä. Postfix tukee myös laajennosten käyttöä, suosittuja laajennoksia Postfixin yhteyteen ovat esimerkiksi [http://www.amavis.org/ Amavis] ja [http://isg.ee.ethz.ch/tools/postgrey/ Postgrey] ([[greylisting]]-toteutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.postfix.org/ Postfixin kotisivu].&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3247</id>
		<title>Postfix</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3247"/>
		<updated>2005-10-29T17:36:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Postfix on suosittu, helppokäyttöinen ja turvallinen sähköpostipalvelin (Mail Transfer Agent, MTA), joka toimii lukuisilla UNIX-pohjaisilla alustoilla. Postfixin lähtökohtina ovat helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeus sekä hyvä [[Sendmail]]-yhteensopivuus. Postfixin, joka tunnettiin aiemmin myös nimillä VMailer ja IBM Secure Mailer, kirjoitti alunperin [http://www.porcupine.org/wietse/ Wietse Venema].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfixin kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti, ja Postfix onkin useiden Linux-jakeluiden oletussähköpostipalvelin. Postfix on oletuspalvelimena myös uusimmissa Mac OS X:n versiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfix tukee muun muassa IPv6:tta sekä salattauja yhteyksiä. Postfixiin on mahdollista toteuttaa laajennoksia. Suosittuja laajennoksia Postfixiin ovat esimerkiksi Amavis ja Postgrey ([[greylisting]]-toteutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.postfix.org/ Postfixin kotisivu].&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3246</id>
		<title>Postfix</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.linux.fi/w/index.php?title=Postfix&amp;diff=3246"/>
		<updated>2005-10-29T17:35:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;130.230.1.90: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Postfix on suosittu, helppokäyttöinen ja turvallinen sähköpostipalvelin (Mail Transfer Agent, MTA), joka toimii lukuisilla UNIX-pohjaisilla alustoilla. Postfixin lähtökohtina on helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden lisäksi nopeus sekä hyvä Sendmail-yhteensopivuus. Postfixin, joka tunnettiin aiemmin myös nimillä VMailer ja IBM Secure Mailer, kirjoitti alunperin [http://www.porcupine.org/wietse/ Wietse Venema].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfixin kehitys jatkuu edelleen aktiivisesti, ja Postfix onkin useiden Linux-jakeluiden oletussähköpostipalvelin. Postfix on oletuspalvelimena myös uusimmissa Mac OS X:n versiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Postfix tukee muun muassa IPv6:tta sekä salattauja yhteyksiä. Postfixiin on mahdollista toteuttaa laajennoksia. Suosittuja laajennoksia Postfixiin ovat esimerkiksi Amavis ja Postgrey ([[greylisting]]-toteutus).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.postfix.org/ Postfixin kotisivu].&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>130.230.1.90</name></author>
	</entry>
</feed>