Muokataan sivua Verkkoliitynnät

==Miten Linux verkkoon?==

Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm:

* [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Bluetooth]] ([[Matkapuhelin modeemina]])
* Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa)
* GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta)
**[[Matkapuhelin modeemina]]
**[[Option GlobeTrotter]]
**[[Huawei E220/E270]]
* [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla)
* [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa)
* [[Modeemi]] (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi)
* Pakettiradio (antiikkinen)
* Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen)
* Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa)
* WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella)
* [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
* WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
* [[Samba]] Linuxin ja Windowsin verkkojako

Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. [[PPPoE]]- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää.

Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan [[DynDNS]] tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen.

Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoinen käyttö on joissakin liittymissä sallittu eikä tällaiseen käyttöön muutenkaan yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin.

Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia.

==Perusasetukset==

Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan.

Tavallisesti kuluttajaliittymissä verkko-osoite määritellään "dynaamisesti" [[DHCP]]:n avulla, jolloin palveluntarjoajan palvelin automaattisesti kertoo kulloinkin käytettävän ip-osoitteen ja muut tarpeelliset asetukset. Tällöin peruskäyttöön riittää, että kone asetetaan käyttämään DHCP:tä, mikä onkin yleensä oletusasetus. 

"Staattisessa" määrityksessä koneella on muuttumaton käsin asetettava ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä, mutta mikään ei estä sisäverkon ip-osoitteiden staattista määrittämistä. Asetusten tekemiseen voi käyttää [[Ifconfig]]ia.

Päätelaitteessa (ADSL- tai kaapelimodeemi tms.) on usein DHCP- ja [[NAT]]-palvelin, mikä takoittaa että sisäverkossa näkyvät osoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin Internetiin näkyvät osoitteet. Jos haluaa ottaa koneisiinsa yhteyttä ulkoverkosta päätelaite on asetettava [[silta]]avaan tilaan tai siihen on määriteltävä mikä sisäverkon kone huolehtii ulkoapäin tulevista yhteyksistä.

===Ethernet===

Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):

 [[ifconfig]] eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
 [[route]] add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
 [[echo]] "nameserver <ip-osoite>" > /etc/[[resolv.conf]]

DNS-palvelimia (nimipalvelimia) voi yleensä määrittää korkeintaan kolme, antamalla echo-komento useampaan kertaan (jäljempänä >-merkki korvattava >>:lla, jotta rivit tulevat tiedoston jatkoksi eikä koko uudeksi sisällöksi). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa.

Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä:
 [[dhclient]] eth0 tai dhcpcd eth0
Jolloin asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä.

===WLAN===
WLAN-verkkoon voidaan yhdistää [[iwconfig]]-työkalulla, joka löytyy yleensä <tt>wireless-tools</tt>-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä.

Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (''essid'') on <tt>kotiwlani</tt>:
 iwconfig eth0 essid "kotiwlani"
Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana:
 iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana
Tässä <tt>eth0</tt> on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla <tt>iwconfig</tt>.

Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä:
 dhclient eth0
tai
 dhcpcd eth0

Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa [[ifconfig]]illa: liitytään ensin langattomaan verkkoon <tt>kotiwlani</tt>:
 iwconfig eth0 essid "kotiwlani"
ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin:
 ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski>
 route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
 echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf


Katso myös: [[WLAN]]

==Jakelukohtaiset ohjeet==
===[[Gentoo]]===
Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon <tt>/etc/conf.d/net</tt>. Tiedostossa <tt>/etc/conf.d/net.example</tt> on esimerkkejä asetuksista.

'''Asetusten haku dynaamisesti:'''
Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla
 config_eth0=( "dhcp" )

'''Staattiset asetukset:'''
 config_eth0=( "<ip-osoite> netmask <verkkomaski>" )
 routes_eth0=( "default gw <yhdyskäytävän_osoite>" )

Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.

Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla
 rc-update add net.eth0 default

===[[Debian]]===

Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta <tt>/etc/network/interfaces</tt>, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko
kiinteästi:

 auto eth0
 iface eth0 inet static
        address 192.168.0.2
        netmask 255.255.255.0
        gateway 192.168.0.1

tai dhcp:llä:

 auto eth0
 iface eth0 inet dhcp

Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen <tt>/etc/init.d/networking restart</tt>.

== Internet-yhteyden jako ==
Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.

Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä.

==Katso myös==
*[[Kahden oletusreitin käyttö]]
*[[Palomuurit]]
*[[Verkkoliitynnät monipuolisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]]
*[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla]

[[Luokka:Verkko]]
[[Luokka:Ohjeet]]